Kilpisjärven sää nyt, Saanan ja Mallan polut tai ladut kauden mukaan, kolmen valtakunnan rajapyykki, ruokapaikat aukioloineen ja revontulten mahdollisuus.
Saanan reitti: Reitti Saanan laelle alkaa Mallan ja Saanan pysäköintialueelta 7 km kyläkeskuksesta pohjoiseen, ja edestakaisin matkaa on noin 8,6 km. Saanan kota on 1,1 km:n päässä lähtöpisteestä. Kodalta kivipenkille on 800 metriä, ja kiviportaiksi uusituissa portaissa on yli 150 askelmaa. Laella, 1029 metrin korkeudessa, on postilaatikko ja vieraskirja. Reittiä voi kulkea vain sulan maan aikaan.
Saanan luontopolku: Yhteensä noin 6 km:n rengasreitti alkaa Saanan reitin varrelta Saanan kodalta. Opasteet kertovat tunturin luonnosta, kulttuurihistoriasta ja toisen maailmansodan jäljistä. Skirhasjohkan ja muiden purojen yli ei ole siltoja, joten runsaan veden aikaan voi joutua kahlaamaan. Matkalla ohitat myös aidattuja tutkimusaloja. Reittiä voi kulkea vain sulan maan aikaan.
Mallan polku: Polku kulkee Mallan ja Saanan pysäköintialueelta Mallan luonnonpuiston halki kolmen valtakunnan rajapyykille, ja edestakaisin matkaa on noin 22 km. Jos kuljet toisen suunnan laivalla kylän rannan ja Ruotsin puolella olevan Koltalahden välillä, koko retki on noin 16 km. Matkalla näkyy Kitsiputous, kaikkiaan 118 metriä korkea vesiputous. Luonnonpuistossa saa liikkua 16. toukokuuta–31. lokakuuta vain jalan ja vain merkityllä reitillä. Tulvan aikaan jokien ylitys voi olla mahdotonta. Ruotsissa ja Norjassa kello on tunnin Suomea jäljessä, joten tarkista paluulaivaa suunnitellessasi, kumman maan aikaa käytät.
Saanajärvi (Kylältä Urpiaisentien ja Pulmusentien välistä): Noin 7 km:n edestakainen reitti vie kylältä Saanajärvelle. Järven rannalla on kaksi kotaa, joissa voi pitää taukoa mutta ei yöpyä. Järven laskujoen ylität kahlaten. Saanan luonnonsuojelualueella on 15. toukokuuta–1. syyskuuta pysyttävä merkityllä reitillä. Pidempi, edestakaisin noin 13 km:n reitti vie järvelle Mallan ja Saanan pysäköintialueelta.
Kilpisjärven ladut: Kevättalvella maalis–huhtikuussa Kilpisjärvellä on yhteensä noin 50 km:n latuverkosto, joka on merkitty sinisillä aurausviitoilla. Laduille pääsee kylältä, Salmivaarasta ja valtatie 21:n levähdyspaikalta järven rannan tuntumasta. Kylässä on lisäksi 1,2 km:n valaistu latu. Latuja ylläpitää paikallinen yhdistys Kilpisjärven Ladut, joka myy työn rahoittamiseksi latutarroja. Keskitalvella huollettuja latuja ei ole, joten tarkista latutilanne ennen lähtöä.
Saanatunturi: Saana kohoaa 1029 metrin korkeuteen Kilpisjärven ja kylän ylle. Tunturilla on vuonna 1988 perustettu, 1,65 km²:n Saanan luonnonsuojelualue, jossa saa 15. toukokuuta–1. syyskuuta liikkua vain merkityillä reiteillä. Saanan reitti laelle ja Saanan luontopolku, jonka opasteet kertovat toisen maailmansodan jäljistä, alkavat valtatie 21:n varrelta Mallan ja Saanan pysäköintialueelta. Kilpisjärvi on lain määrittelemää saamelaisten kotiseutualuetta.
Kolmen valtakunnan rajapyykki: Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen rajapyykki seisoo Golddajávri-järvessä Mallan luonnonpuiston länsikulmassa. Venäjä ja Norja pystyttivät sen vuonna 1897, ja Ruotsi hyväksyi sen vuonna 1901. Pyykki on Ruotsin pohjoisin ja Suomen mannermaan läntisin piste. Kesällä jäiden lähdöstä syyskuulle laiva kulkee matkustajamäärän mukaan Kilpisjärven retkeilykeskuksen rannasta Ruotsin puolelle Koltalahteen. Sieltä pyykille on jalan noin 3 km suuntaansa. Tarkista raja- ja tullisäännöt ennen lähtöä, varsinkin jos mukana on koira.
Kilpisjärvi: Ylinen Kilpisjärvi ja Ala-Kilpisjärvi ulottuvat yhdessä lähes 26 kilometrin matkalle, ja syvin kohta, 57 metriä, on alajärvessä. Järven selällä kulkee Suomen ja Ruotsin välinen raja. Järvi jäätyy yleensä marraskuussa ja vapautuu jäistä juhannukseen mennessä. Järvessä elää seitsemän kalalajia, muun muassa rautu, taimen ja harjus. Rantavesillä voi meloa ja soutaa, mutta Mallan luonnonpuistoon ei saa rantautua.
Mallan luonnonpuisto: Mallatunturit rauhoitettiin jo vuonna 1916, ja 31 km²:n luonnonpuisto perustettiin vuonna 1938. Puistossa saa 16. toukokuuta–31. lokakuuta liikkua vain jalan ja vain merkityllä reitillä, avotuli ja kalastus on kielletty ja koira on pidettävä kytkettynä. Polku nousee 738 metriä korkealle Pikku-Mallalle, ja edestakaisin matkaa on noin 7 km. Tunturi kohoaa 265 metriä järven pinnan yläpuolelle, ja ikiroutaa on vähintään 45 metrin syvyyteen.
Halti: Suomen korkein kohta, 1324 metriä merenpinnasta, on Haltilla. Haltin vaellusreitti Kilpisjärveltä on edestakaisin 104 km, ja vaelluskausi on kesäkuun lopulta syyskuulle. Reitin varrella on kuusi autiotupaa ja viisi varattavaa tupaa. Osa reitistä kulkee Norjan puolella, joten tarkista rajasäännöt ennen lähtöä.
Ravintola Kilpis: Kylän keskustan ravintola Kilpishallilla.
Ravintola Saana: Tunturiravintola Saanan juurella: burgereita, pizzaa ja poronkäristystä.
Restaurant Tundrea: Tundrean hirsiravintola: poroa ja nieriää.
Lapland Hotels Kilpis: Järven rannan hotelliravintola ja aulabaari, näkymä Saanalle.
Restaurant Rakka (Santa's Hotel Rakka): Maisemaravintola, panoraama Saanalle.
Cahkal Hotel: Design-hotellin ravintola ja baari arktisin raaka-ainein.
Retkeilykeskus kahvila: Retkeilykeskuksen kahvila, kahvia ja leivonnaisia joka päivä.
Ravintola Lapintyttö (Majatalo Haltinmaa): Majatalon ravintola, joka tunnetaan runsaasta buffetpöydästä; annoslistalla on paikallisia erikoisuuksia ja tuttuja lempiruokia.
Halti Pub (Majatalo Haltinmaa): Viihtyisä kyläpubi takkatulineen, jossa illan voi viettää juoman ääressä paikallisten ja muiden matkailijoiden seurassa.