Kolme tilannetta joissa lähde sanoo ei, ja neljä joista ei ole tutkimusta. Mitä saunan ja avannon turvallisuudesta oikeasti tiedetään.
Saunaan ja talviuintiin liittyy riskejä, joihin vaikuttavat terveydentila, alkoholi ja uintipaikan olosuhteet. Saunomista koskeva tutkimus ei yksin kerro kylmässä vedessä uimisen turvallisuudesta. Tässä kerrotaan, mitä lähteistä voidaan päätellä ja mihin niiden näyttö ei riitä.
Kolmeen tilanteeseen lähde sanoo suoraan ei: alkoholi, kuume ja yksin meneminen. Neljästä
muusta, joita kysytään yhtä usein, ei ole yhtään tutkimusta. Tässä ne kaikki, ja jokaisen
Alkoholi. Vertaisarvioitu katsaus sanoo sen suoraan: juominen saunomisen
aikana lisää matalan verenpaineen, rytmihäiriöiden ja äkkikuoleman riskiä, ja sitä tulisi
välttää. Suomen Latu sanoo vedestä saman.
Sairaus, varsinkin kuume. Molemmat jätetään väliin. Nimetty riski ei ole
epämukavuus vaan se, että rasitus voi suurentaa lisäsairauden, esimerkiksi virusten
aiheuttaman sydänlihastulehduksen, vaaraa.
Yksin avantoon. Suomen Ladun ohjelista alkaa siitä, ja syy on refleksi
jota ei voi tahdolla ohittaa ensimmäisen minuutin aikana.
Verenpainelääkitys on varovaisuusasia eikä kielto, ja verenpaine laskee
Kuukautiset, raskas ateria, univaje, kova treeni juuri ennen. Näistä ei
puhu yksikään avaamamme lähde. Se ei ole sama asia kuin turvallinen.
Alkoholinkäyttö saunomisen aikana lisää matalan verenpaineen, rytmihäiriöiden ja äkkikuoleman
riskiä, ja sitä tulisi välttää. Niin päätyy vertaisarvioitu katsaus saunomisen hyödyistä ja
riskeistä, ja se on harvinaisen suora. Suomen Latu on vedestä yhtä lyhytsanainen: älä mene
uimaan sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena, äläkä koskaan yksin.
Kymmentä tervettä miestä mitattiin selvin päin ja runsaan juomisen jälkeen. Sauna yksinään jätti systolisen verenpaineen lähtötasolleen. Sauna yhdessä runsaan juomisen kanssa pudotti sen 136:sta 113 mmHg:iin. Kammiolisälyönnit eivät lisääntyneet kummassakaan tilanteessa, ja ne olivat ainoa rytmihäiriö jota tässä kokeessa laskettiin. Tekijöiden oma virke koskee verenpainetta, ei romahdusta. Verenpainemittauksista ei voi päätellä, pyörtyikö joku. Jos tapahtumaa ei mitattu, se ei osoita, ettei sitä tapahtunut.
Saunakuolema on harvinainen. Suomalaisessa oikeuslääketieteellisessä aineistossa vuosilta
1990–2002 niitä sattui alle kaksi 100 000 asukasta kohti vuodessa, ja puolet tapauksista oli
alkoholin vaikutuksen alaisena. Tutkijoiden oma ennaltaehkäisyohje on kaksiosainen, ja se
jälkimmäinen osa unohtuu: vähemmän alkoholia, eikä humalaista saunojaa jätetä yksin.
Hukkumisista on oma suomalainen aineistonsa: 1 697 vähintään 15-vuotiaan tapaturmaista
hukkumista vuosilta 2000–2009, kaikki oikeuskemiallisesti tutkittuina. Alkoholipositiivisia,
siinä määritelmänä veren alkoholipitoisuus vähintään 0,5 promillea, oli 61,8 prosenttia
muista kuin veneilyyn liittyvistä hukkumisista ja 65,0 prosenttia veneilyhukkumisista. Luku
kertoo, kuinka monella hukkuneella oli alkoholia veressä. Se ei kerro, kuinka moni juonut
Entä krapula? Hyödyllinen kysymys ei ole se miltä tuntuu vaan se, onko veressä yhä alkoholia.
Jos on, kaikki yllä oleva pätee eikä krapula muuta siitä mitään. Jos ei ole, emme löytäneet
yhtäkään tutkimusta krapulan ja saunan tai avannon yhdistelmästä, emmekä aio keksiä
Olut heti löylyn jälkeen on pienempi kysymys, johon on oikea vastaus. Nestetasapainokokeessa,
jossa nestehukka oli aiheutettu liikunnalla, 4-prosenttinen juoma hidasti veri- ja
plasmatilavuuden palautumista, kun taas enintään 2-prosenttinen ei eronnut alkoholittomasta.
Tavanomainen olut on 4-prosenttista tai vahvempaa, eli siinä luokassa jossa palautuminen
hidastui. Kaksi rajausta: nestehukka oli liikunnan eikä lämmön aiheuttamaa, eikä yksikään
neljästä testatusta juomasta ollut vettä.
Flunssaan sairastuneen kannattaa välttää saunaa, varsinkin kuumeisena. Terveyskirjaston
perustelu on se osa joka kannattaa muistaa: kuumeinen elimistö ei kaipaa lisää lämpöä eikä
lisäkuormitusta, ja rasitus voi suurentaa lisäsairauksien, esimerkiksi virusten aiheuttaman