Savukosken sää, Kivitunturin ja Nuorttijoen kesäpolut, mistä Korvatunturin näkee, ruokapaikat, mökit ja revontulten mahdollisuus.
Kivitunturin luontopolku: Kivitunturille ajetaan Savukosken keskustasta 3,7 km Pelkosenniemen suuntaan ja sitten 10 km metsäautotietä. Viimeiset 0,8 km ovat kapeaa tietä, jota ei aurata talvisin. Auto jätetään Kivitunturin pysäköintialueelle. Polku koostuu kahdesta osin päällekkäisestä lenkistä: lyhyempi on 5,9 km ja keskivaativa, ja kun jatkaa vaativammalle Sotsonportin kautta kulkevalle lenkille, matkaa kertyy yhteensä 9,5 km. Aikaa kannattaa varata 3–6 tuntia. Reitillä on paljon nousuja, portaita ja kivikkoa, ja Pirunkuru ylitetään metallisiltaa pitkin. Sillan pohja on ritilää. Äitipetäjänlammen rannalla on laavu. Metsähallitus ei enää huolla Sotsonportin keittokatosta eikä käymälää. Polku on kesäreitti.
Nuorttijoen retkeilyreitti: Merkitty 47,1 kilometrin erämaareitti kulkee Nuorttijoen vartta, ja kesällä se on 2–3 päivän vaellus jalan. Pituutensa ja erämaisuutensa vuoksi reitti on melko vaativa. Se kulkee valtakunnanrajan tuntumassa rajavyöhykkeen vieressä, ja se on merkitty maastoon oransseilla maalimerkeillä. Joki ylitetään kahdesti: reitin taitekohdassa Kolsankosken riippusiltaa pitkin ja Haukinivoilla kahlaamalla vähän veden aikaan, jolloin tukea saa kahluuvaijerista. Vaijeri poistetaan talveksi. Tulva-aikaan kannattaa palata samaa reittiä joen samaa puolta. Reitin varrella on autiotupia sekä Kärekeojan ja Hirvashaudan varaustuvat, jotka varataan etukäteen. Osa Urho Kekkosen kansallispuiston rakenteista on poistunut huollosta, joten tarkista tilanne Metsähallituksen sivulta ennen lähtöä. Reitti alkaa Haukijärvenojan pysäköintialueelta noin 100 km:n päässä Savukoskelta.
Korvatunturi: Retki Korvatunturinmurustan näköalapaikalle on Savukoskelta 107 km:n ajomatka Kemihaaraan ja sen jälkeen 2–3 päivän vaellus: Urho Kekkosen kansallispuiston laidalta Kemihaarasta lähtee merkitty reitti näköalapaikalle, josta Korvatunturi näkyy hyvällä säällä. Reitti on edestakaisin 40,7 km, sitä ei pidetä talvikunnossa, ja takaisin tullaan samaa reittiä. Itse 486 metrin tunturi on rajavyöhykkeellä Venäjän rajalla. Jos haluat mennä Korvatunturille asti, tarvitset Rajavartiolaitoksen rajavyöhykeluvan, ja paikalliset oppaat hakevat sen puolestasi. Ennen Korvatunturinmurustaa reitiltä erkanee polku rajavyöhykkeelle, jonka raja on merkitty maastoon keltaisella: polkua ei saa seurata ilman lupaa. Savukosken kunnan sanoin Korvatunturi on ”Joulupukin kotitunturina tunnettu”. Talvella kunnan mukaan paikalliset matkailuyrittäjät vievät kävijöitä sinne moottorikelkalla.
Kotiseutumuseo Puistola: Puistola, Väinö ja Hilda Halosen vuonna 1947 valmistunut koti, on keskellä kirkonkylää Kemijoen varrella, ja se on ollut kotiseututalo kesästä 1998. Näyttelyiden aiheina ovat 1950-luvun koti, Kemijoen lohi, poronhoito Kemin-Sompiossa ja Savukoskella sekä savotta- ja metsätyö. Kesällä 2027 museo on avoinna säännöllisesti kesä- ja heinäkuussa, ja talvikaudella 2026–2027 ryhmille ennakkovarauksesta. Muina aikoina museopihaan voi tutustua omatoimisesti.
Salpalinjan pitkospuupolku: Toisen maailmansodan aikana rakennetun Salpalinjan pohjoinen päätepiste on Savukoskella. Kunnostettu 1,2 kilometrin polku, josta pitkospuita on 0,8 km, lähtee Sarvilammen levähdyspaikalta 1,5 km Savukoskelta Sallaan vievää tietä. Matkan varrella on kaksi kunnostettua linnoitetta: suomalainen vartiopesäke vuodelta 1940 ja saksalainen tähystys- ja konekivääripesäke vuodelta 1944. Polku on helppo. Lähellä on myös Sarvilammen lintutorni.
Martti ja Kemijoen yläjuoksu: Martti on pieni kylä noin 27 km:n päässä Savukosken keskustasta, kohdassa, jossa Värriöjoki laskee Kemijokeen. Kylän halki kulkee Korvatunturintie, joka seurailee Kemijokea sen latvoille Kemihaaraan asti. Kemijoki Martin kohdalla on suosittu kalapaikka, joka tunnetaan luontaisista harjus-, siika- ja taimenkannoistaan. Martin Kemijoen alueelle tarvitaan kohdekohtainen kalastuslupa ja lisäksi valtion kalastonhoitomaksu, ellei kalastaja ole maksusta vapautettu. Luvan ja maksun voi hoitaa verkossa. Tarkista ikään perustuvat vapautukset Metsähallituksen Eräluvat-lupakaupasta (eraluvat.fi). Kylän pääelinkeinot ovat poronhoito ja metsätalous.
Samperin veturi Tulppiossa: Hugo Richard Sandberg, kansan suussa Samperi, tilasi 1910-luvun alussa Amerikasta kaksi telaketjuilla kulkevaa veturia savotalleen, ja kunta kutsuu sitä Lapin ensimmäiseksi konesavotaksi. Ensimmäinen kuorma ajettiin veturilla 21. helmikuuta 1913. Savukosken kunta entisöi toisen vetureista vuonna 1988 ja siirsi sen vanhan veturitien varteen Tulppioon noin 90 km:n päähän kirkonkylästä. Siellä se seisoo betonialustalla katoksen alla. Toinen veturi on Rovaniemen metsämuseossa.
Hotel-Restaurant Samperin Savotta: Kemijoen rantahotelli, ravintola ja kahvila.
Lyytin Puoti ja Pubi: Kylän grilliruoka, pubi, kahvi ja pullat; myös kioski ja posti.