Pyhän sää nyt, Isokuru ja Pyhä-Luoston kansallispuiston kesäreitit, hiihtokeskus, ruokapaikat aukioloineen ja revontulten mahdollisuus.
Karhunjuomalammen reitti: Karhunjuomalammen 9,1 km:n rengasreitti lähtee luontokeskus Naavan pysäköintialueelta, kulkee Suomen syvimmän kurun, Isokurun, kautta ja nousee Uhriharjulle. Reitti on keskivaativa, ja sen kiertää 3–4 tunnissa. Alkuosa Isokurun taukopaikalle asti sopii myös pienille lapsille. Loppu on raskaampi kahden pitkän ja jyrkän portaikon takia: kuruun laskeudutaan noin 200 askelmaa ja Uhriharjulle noustaan 475 askelmaa. Kurun pohjalla on noin 1,3 km kävelysiltaa, ja reitti kulkee Pyhänkasteenlammen ohi. Lampi on saamelaisten pyhä paikka. Pysy merkityllä reitillä: lampi ja putous ovat rajoitusvyöhykkeellä, eikä niiden luo saa mennä. Karhunjuomalammessa ei myöskään saa uida. Reitti on vain kesä- ja syyskäyttöön, sillä Isokurussa on talvella lumivyöryvaara.
Noitatunturin valloitus: Luontokeskus Naavalta lähtevä 12,5 km:n reitti vie Noitatunturille, joka kohoaa 540 metriä merenpinnan yläpuolelle ja on koko Pyhä-Luoston alueen korkein kohta. Noitatunturin kerrotaan olevan metsäsaamelaisten vanha pyhä paikka eli seita, ja se tunnettiin aiemmin nimellä Seitatunturi. Reitti on vaativa: korkeuserot ovat suuria, ja matkalla on rakkakivikkoa ja juurakoita, joten nilkkaa tukevat jalkineet ovat tarpeen. Matkan varrella ovat Kuorinkikuru, Annikinlampi ja Oravalammen laavu. Osa reitistä on rengasreittiä, joka kannattaa kiertää myötäpäivään, ja retkeen kuluu 4–6 tuntia. Reitillä ei ole talvikunnossapitoa, ja siellä on lumivyöryvaara, joten kulje se vain lumettomana aikana.
Isokuru ja Pyhä-Luoston kansallispuisto: Noin 220 metriä syvä Isokuru on Suomen syvin kuru ja Pyhä-Luoston kansallispuiston tunnetuin kohde. Kurun pohjalla on 12 metriä syvä, kirkasvetinen Pyhänkasteenlampi, johon laskee 17 metrin korkeudelta Pyhänkasteenputous. Nimet kertovat uskontojen kohtaamisesta: perimätiedon mukaan pappi Esaias Fellman kastoi metsäsaamelaiset kesällä 1648 heidän vanhalla palvontapaikallaan eli seidalla. Uhriharjun nimi on perua metsäsaamelaisten muinaisista uhrikäytännöistä, ja harju on suojeltu muinaismuisto. Alue on rajoitusvyöhykettä: pysy merkityllä reitillä ja kävelysilloilla, äläkä ui lammessa tai mene putoukselle. Talvella Isokurussa on lumivyöryvaara, joten käy siellä vain lumettomana aikana. Kansallispuisto muodostettiin vuonna 2005 laajentamalla vuonna 1938 perustettua Pyhätunturin kansallispuistoa, ja sen pinta-ala on 144 km². Puiston tunnuslaji on kuukkeli: älä ruoki lintuja.
Luontokeskus Naava: Pyhä-Luoston luontokeskus Naava on osoitteessa Luontotie 1, ja sen pysäköintialueelta lähtevät Karhunjuomalammen ja Noitatunturin reitit. Luontonäyttely on esteetön ja sopii kaikenikäisille, ja se kertoo myös metsäsaamelaisten muinaisista pyhistä paikoista. Sisään on vapaa pääsy, ja koirat odottavat ulkona. Luontokeskuksessa on myymälä ja Café Loimu, ja sieltä saa eräluvat ja kalastusluvat. Aukioloajat vaihtelevat vuoden mittaan, joten tarkista ne ennen käyntiä Metsähallituksen luontoon.fi-sivulta.
Pyhän hiihtokeskus: Pyhän hiihtokeskus on Pyhätunturin kylässä osoitteessa Kultakeronkatu 21. Korkeusero on 280 metriä ja pisin rinne 2 km. Hissejä on 9, joista 3 on tuolihissejä, ja lisäksi on 2 snowparkia, 2 skinnausreittiä ja 4 valaistua rinnettä. Pyhä valittiin Suomen Vuoden hiihtokeskukseksi vuonna 2017. Talvikaudelle 2026–2027 keskus tavoittelee avausta marraskuun lopulla; tarkista päivät keskuksen omilta sivuilta ennen lähtöä.
Pelkosenniemen kirkonkylä: Pyhä kuuluu Pelkosenniemen kuntaan, ja kirkonkylään on tietä noin 30 km eli puolen tunnin ajomatka. Kylä sijaitsee Kemijoen, Kitisen ja Luiron yhtymäkohdassa. Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin pienin kunta. Arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnittelema hirsinen pitkäkirkko valmistui vuonna 1929 ja säästyi Lapin sodassa; alttaritaulun maalasi Aale Hakava vuonna 1954. Kirkko on avoinna jumalanpalvelusten yhteydessä ja muina aikoina sopimuksesta. Kirkonkylän koulun takana oleva Kilpiaapa on Natura 2000 -alue ja Suomen kymmenenneksi suurin aapasuo.
Suvannon kylä: Kitisen varrella noin 11 km Pelkosenniemen kirkonkylästä luoteeseen oleva Suvanto on Lapin ainoa sodilta säästynyt kyläkokonaisuus, joka edustaa peräpohjalaista rakennustyyliä. Kylässä on toista sataa ennen sotia rakennettua hirsirakennusta, osa jopa 1600-luvulta, ja se on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Vuonna 1987 Suvanto valittiin Lapin kauneimmaksi kyläksi. Vuodelta 1960 peräisin oleva Suvannon lossi on nykyään museo.
Kairalan kylä: Kairalan kylässä valtatie 5:n varrella Pelkosenniemen pohjoispuolella vanhat peräpohjalaiset hirsirakennukset jäivät Lapin sodassa polttamatta. Cafe Vuopio toimii vuonna 1814 valmistuneessa päärakennuksessa, ja kylässä on myös noin 300 vuotta vanha Ollilan aitta. Myös Kairala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Restaurant Huttuhippu: Perherinteen rinneravintola päivisin, a la carte iltaisin.
Restaurant Hoori: Hiiligrilli-pihviravintola Polar-rinteiden juurella.
Restaurant Popolo: Puu-uunipizzaa ja pastaa Hotel Kultakerossa.
Restaurant Tsokka: Huippuravintola Kultakerolla, pohjoisen makuja ja legendaariset vohvelit.
Bistro Kurula's: Modernia eurooppalaista tunturi- ja järvinäkymin.
Pyhän Camp Kitchen & Bar: Ravintola Hotel Pyhätunturin vieressä, paikallisia ja maailman makuja.
SportBar Pyhä: Kauppakeskuksen pubi: karaokea, biljardia ja tikkaa.
Hanki Baari Pyhä: Rento baari pohjoisrinteiden juurella, yksinkertaista ruokaa ja juomia.
Kotaravintola Suonmukka: Lapinkota Soutajanlammella: porokeittoa, poroburgereita ja nokipannukahvia nuotiolla; kodalle tullaan hiihtäen, kävellen tai moottorikelkalla.
Kairosmaja Café: Tunturikeskuksen kahvila: aamiainen, keittolounas ja matkamuistomyymälä; sesongilla myös buffetpäivällinen.
Pyhä Dreams Wine Bar: Rento viinibaari mökissä Pyhätunturin huipulla: lasillinen viiniä laskettelun jälkeen ja viinimaistelut.
Bistro Vanha Pappila: Bistro ja kahvila vanhassa pappilassa kirkon takana.